Aikajana

Pekka Halonen (1865–1933) Keski-Suomessa

1885

Kävi Jyväskylän seminaarin pääsykokeissa. Ei hyväksytty seminaariin, mutta aloitti opinnot Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

1905

Karstulan kirkon alttaritaulu.

1911

Maalasi kesällä Kuhmoisten Harmoisissa.

1912

Maalasi kevättalvella Keski-Suomen salomaisemia Jyväskylän pohjoispuolella. Maalauksia mm. Maisema Vihtavuorelta. Vietti kesää perheensä kanssa Kuhmoisten Harmoisissa veneillen Päijänteen rannoilla. Maalauksia mm. Kesämaisema Harmoisista.

1913

Maalasi kesällä Päijänteen rannoilla ja luodoilla.

1916–1933

Hankki kesäpaikan perheelleen Kuhmoisten Kivikoskelta, Puukkoisten- kylästä. Vietti lähes kaikki kesät Kuhmoisissa kuolemaansa 1933 saakka. Maalauksia vuodelta 1916 mm. Kivikoski ja Mäntynäkymä.

1917

Maalasi kesällä Luhangassa, Judinsalossa, joka on yksi Päijänteen suurimmista saarista. Maalauksia mm. Kivikkoranta.

1919

Maalasi Kivikosken lisäksi Kuhmoisten Harmoisissa ja asui Vilppulan talossa.

1922

Maalasi Kivikoskella Kesäurheilua-teoksesta useita tutkielmia ja kaksi eri versiota varsinaisesta maalauksesta.

1923

Maalasi Kivikosken lisäksi Päijänteen Tehinselällä Kuhmoisissa.

1924–1925

Maalasi Tukinuittajat-teoksen esitöitä Kuhmoisten Kivikoskella. Suomen valtio tilasi suurikokoisen (266×478 cm) teoksen Haloselta lahjoittaakseen sen Työnliiton (myöh. Yhdistyneiden kansakuntien ILO:n) uuteen toimitaloon Geneveen. Teos palautui Suomeen 1976. Vuonna 1925 valmistui myös Tyttöjä työntämässä venettä vesille.

1928

Syysmaisema Kuhmoista on maalattu Lumminvuorelta, joka oli yksi Halosen suosikkijyrkänteistä lähellä Kivikoskea. Maalasi Kivikoskella myös talvella 1928.

1931

Halonen maalasi 15 vuoden aikana useita kymmeniä Kivikoski- ja Kotakoski -nimisiä maalauksia. Samojen aiheiden toistaminen oli eräänlaista uskonnon harjoittamista, samalla tavalla kuin Paul Cézannelle Mont Sainte-Victoiren maalaaminen. Maalauksia mm. Kivikoski 1916 ja 1931.

1932–1933

Halonen sairasteli, mutta kävi vielä kesällä 1933 Kivikoskella.

Akseli Gallen-Kallela, vuoteen 1907 Axel Gallén (1865–1931) Keski-Suomessa

1884

Keuruulla kuukausi elo-syyskuussa. Asui ja työskenteli pappilassa ja Hoskarin majatalossa. Syntyivät maalaukset Kaislikko, Sumumaisema ja Luhti aamuauringossa.

1886 – 1887

Matkusti Pariisista saavuttuaan kesäksi Korpilahdelle. Asui Kärkisten torpassa. Syntyi mm. maalaus Eksynyt. Vietti syksyn Helsingissä, palasi joulukuussa Keski-Suomeen, nyt Keuruulle. Asui koko kevään Ekolan torpassa Jamajärven (Huhkojärvi) rannalla. Maalauksia mm. Latu keväthangella, Viittatie jäällä, Kuusia karjapihassa.

1889

Matkusti Louis Sparren kanssa suoraan Pariisista Keuruun Ekolan torppaan saapuen sinne juhannukseksi. Asuivat kesän Ekolassa ja syksyn Keuruun kirkkoherran luona. Maalauksia mm. Maisema Ekolasta, Ekolan isäntä saunan edustalla ja Karhunputki.

1893

Oleskeli vaimonsa Mary Gallénin kanssa kesällä Korpilahdella Mutasen pappilassa.

1894

Vieraili heinäkuussa Korpilahdella.

1900

Teki elokuussa polkupyöräretken Ruoveden Kalelasta Pihlajavedelle, Multian Kulhanlinnaan, Saarijärven rajamaille ja Keuruulle. Syntyi useita luonnoksia ja akvarelleja.

1904

Pitkän Euroopan matkan jälkeen koko Gallénin perhe matkusti kesäksi Konginkankaalle. Asunto Lintulan talossa Keiteleen rannalla. Maalauksia mm. Keitele, Kesäilta ja eri versioita pilvimaisemista. Perhe palasi kesän lopussa Keravalle. Axel asui Konginkankaalla lokakuulle saakka ja kierteli moottoriveneellään Keiteleen rantoja etsien sopivia maalausaiheita.

1906

Maalis- ja huhtikuussa pari viikkoa metsästysseurueen mukana ilves- ja mäyräjahdissa ja nelisen viikkoa maalausmatkoilla Suolahdessa ja sen ympäristössä. Asui Kirppulan talossa. Syntyi mm. useita Ilvesluola-maalauksia ja Kevättalvi.

1907

Axel Gallén muutti nimensä Akseli Gallen-Kallelaksi. Lukuisia teoksia näyttelyssä Jyväskylän seminaarin piirustussalissa joulukuussa parin viikon ajan.

1912

Vieraili kesällä Jyväskylässä.

1917

Vieraili syyskuussa Mäntässä Serlachiusten luona, josta tehtiin retki Keuruulle Jamajärven maisemiin. Matkalla syntyi mm. maalaus Sänkipelto

1910–1920 -lukujen vaihde

Vieraili vuosikymmenten vaihteessa Korpilahdella Heinosniemessä. Palattuaan 2,5 vuoden Amerikan matkaltaan 1926 hän suunnitteli
muuttavansa asumaan Jyväskylään, mutta perhe vastusti ja hanke jäi toteutumatta.

1928

Maalasi ja luonnosteli sekä saneli Afrikka-kirjaansa Korpilahdella Kovalan talossa heinäkuun lopusta syyskuun loppuun. Muutti Jyväskylään, jossa viimeisteli töitään marraskuun loppupuolelle. Maalauksia mm. Rakennuksia Korpilahdelta.

1930

Vieraili taitelijaystävineen 26.–27.6. Gösta Serlachiuksen Huhkojärven erämaa-asunnon saunan vihkijäisissä Keuruun ja Koskenpään rajamailla.