Tunne maisema -kirja
Julkaisutiedot
Toimitus: Seija Heinänen, Pauline von Bonsdorff, Virpi Kaukio
Kustantaja: Maahenki Oy
Julkaisija: Jyväskylän taidemuseo ja Maaseudun Sivistysliitto
Jyväskylän taidemuseon julkaisuja 1
Sidottu, värikuvitus, 233 sivua
ISBN 978-952-5870-30-5
ISSN 1799-6929
Myytävänä Jyväskylän taidemuseon museokaupassa.
Tiedustelut: taidemuseo[at]jyvaskyla.fi
Tunne maisema on tieto- ja valokuvateos maisemasuhteen muotoutumisesta ja muutoksista kuvataiteessa.
Vuoden 2012 museojulkaisu
Tunne maisema -kirja valittiin vuoden 2012 museojulkaisuksi Suomen museoliiton järjestämässä kilpailussa.
Voittajan valitsi professori Martti Häikiö: “Teos on yllätyksellinen ja silmiä avaava, virkistävä ja moniääninen, särmikäs ja tyylikäs. Teos problematisoi ja konkretisoi maiseman käsitteen. Kokonaisuus on dramaattisen latautunut. Akateeminen viisaus yhdistyy sopivasti arkikielen selvyyteen. Kuvailmaisu on vaikuttava kannesta lähtien. Erityinen ansio on tuoreiden näkökulmien avaaminen maisemakuvauksen jättiläisklassikkoon Akseli Gallen-Kallelaan.”
Kirjan artikkelit
Maunu Häyrynen: Miten Suomi maisemoitui
Jonkin alueen mieltäminen maisemaksi pohjautuu ympäristön kuvalliseen esittämiseen, eikä sen historia Suomessa ole kovin pitkä. Taiteellinen maisemankuvaus on ollut vain yksi maisemaa luovista esittämisen tavoista; monien kuvausten alkuperä on ollut sotilaallinen, toisten puolestaan maanmittaukseen liittyvä. Maisemalta on odotettu kuvaesityksen tavoin yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä; maiseman muutokset ovat kuitenkin aiheuttaneet liikettä myös kansalliseksi koettuun kuvastoon.
Seija Heinänen: Matkoja maisemaan – Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen Keski-Suomessa
Maisemat ja luonnonrauha innostivat Akseli Gallen-Kallelaa ja Pekka Halosta maalausmatkoille Keski-Suomeen. Teoksissa heidän yksityinen luontokokemuksensa muuttui yleiseksi ja maisema kansalliseksi. Maalauksilla on usein sidos tiettyyn paikkaan ja osa maalauspaikoista on yhä tunnistettavissa. Maalauksia voi lukea kahden merkittävän taiteilijan matkakertomuksina Keski-Suomesta.
Juha Suonpää: Läksin Akselin kannoille
Valokuvaessee Juha Suonpään käynneistä Akseli Gallen-Kallelan maalauspaikoilla Korpilahdella, Konginkankaalla, Keuruulla ja Suolahdessa.
Antti Vallius ja Karoliina Järvinen: Kaiken kansan maisema
Neljään maisemakohteeseen keskittyvässä verkkopalvelussa kokeillaan kuinka sosiaalisen median välinein voisi kertoa tietystä paikasta ja herättää ihmisten kiinnostusta omaan ympäristöönsä. Tekeillä olevassa verkkopalvelussa sivuston käyttäjät voivat antaa kyseisille paikoille lisämerkityksiä liittämällä niille omaan tietämykseensä perustuvia sisältöjä. Hankkeen pilottivaiheessa tarkastelussa on maisemamaalauksen kohteena olleen paikan ja siitä tuotettujen aineistojen monisyinen verkko sekä kalliomaalausten suhde paikkaan ja sen kokijoihin.
Pauline von Bonsdorff: Huomioita ihmisen ja ympäristön suhteesta
Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen maisemataiteessa ihmiset asettuvat osaksi maisemaa. Kuvien ympäristösuhteeseen vaikuttaa taiteilijan valitsema näkökulma. Perinteisessä taiteessa ja nykytaiteessa on eroja tavoissa mieltää ja havaita maisema. Nykytaiteen tuottama kuva ihmisen ja ympäristön suhteesta on saanut synkempiä ja yhteiskuntakriittisempiä sävyjä. Lisäksi on kyseenalaistettu vakiintuneita katsomis- ja kuvaustapoja sekä arkkityyppisiä maisemia.
Ville Lukkarinen: Paikan haltuunottoa kynällä ja siveltimellä
Taiteilijan ja hänen kuvaamansa ympäristön kohtaamisessa syntyy toisinaan kuva kokonaisesta eletystä ympäristöstä. Monen Keski-Suomea kuvanneen taiteilijan teoksista löytyy sellaisia, joiden voi uskoa syntyneen erityisestä paikkakokemuksesta. Erityisesti piirtäminen, luonnossa luonnostelu, on asettanut taiteilijan aistimelliseen suhteeseen ympäristönsä kanssa. Teoksen voi tulkita tuosta kokemuksesta säilyneeksi jäljeksi, tallennetuksi muistoksi aiemmin tapahtuneesta ainutkertaisesta kohtaamisesta.
Hanna Johansson: Taiteen luonto ja veden kuvaaminen
Maisemakuvat, jotka pyrkivät luonnon totuuden esittämiseen, toistavat luonnon aktiivista, tuottavaa ja muuttuvaa luonnetta. Taide, joka näyttää pysähtyneeltä ja päättyneeltä tapahtumalta sisältää tekoprosessin kautta kuvaan jäävää muutosta. Taiteen tekniikoin on tavoiteltu luonnon liikettä niin Pekka Halosen hetkeen kiinnittyvissä luonnon olosuhteiden ja ilmiöiden lähikuvissa – erityisesti veden kuvauksissa – kuin useiden nykytaiteilijoiden teoksissa.
Kirsi Saarikangas: Asuinmaiseman moniaistiset muistot
Maisema ruumiillisena ja aistimusten täyttämänä kokemuksena määrittää vahvasti paikkakokemuksia 1990-luvun puolivälissä kerätyissä lähiöasukkaiden kertomuksissa. Asukkaat elävät ja käyttävät ympäristöään enemmän kuin tarkkailevat sitä, jolloin merkitykset muotoutuvat huomaamattomasti aistimuksista ja sattumanvaraisista havainnoista. Luonto, vaikka se on usein jäänyt lähiösuunnittelun ulkopuolelle, nousee toistuvasti esiin moniaistisesti muistetuista paikkakokemuksista.
Yrjö Sepänmaa: Visuaalisesta tilasta omien ajatusten tilaksi. Matti Sanaksenahon ja Kain Tapperin Tyhjä tila Saarijärvellä
Tyhjä tila -taideteoksen tarkastelija asettuu teoksen kanssa samaan maisemaan, tuntee sen tuntoaistilla ja tarkkailemalla, aistii tiedollaan ja ymmärryksellään. Kokemukseen vaikuttaa tieto tekijöistä ja rakennelman tarkoituksesta, taideluonteesta, nimestä, tekijöiden muusta tuotannosta. Tämä kaikki kytkee teoksen ympäristöään laajempiin yhteyksiin ja tulkinnan kehät laajenevat. Tyhjässä tilassa on filosofista tyhjyyttä. Se on myös taideteoreettinen puheenvuoro, jota kirjoitus teoksesta osaltaan jatkaa.
Lisäksi lyhyt englanninkielinen tiivistelmä jokaisesta artikkelista.