Akseli Gallen-Kallela: Kullervon kirous
Pikkukuvakkeen avulla voit avata kuvarinnastuksen.
» Kuvarinnastus 10
Teoksen esittely
jos tietäisit, miten tämä kuva minua piinaa… Ja kumminkin kuva on asunut minussa viisitoista vuotta, versonut ja vaivannut aivojani…
Akseli Gallen-Kallela ahersi 1890-luvulla Kalevala-aiheiden parissa. Työn alla oli mm. Kullervon kirous, jota hän oli työstänyt vuodesta 1883. Syntyi lukuisia luonnoksia ja tutkielmia. Etsaus aiheesta valmistui 1896 ja öljymaalaus 1897–1899. Kullervon taustamaisema on Keuruulta ja se tallentui maalaukseksi nimeltään Maisema Jamajärveltä (1889).
Gallen-Kallela halusi esittää Kullervon kirouksessa patoutuneen voiman ja tunteiden purkauksen – ei vain yksilöllisellä tasolla vaan kertoen yleisemmin suomalaisten perusominaisuudesta. Kalevala-eepoksen mukaan kaltoin kohdeltu Kullervo tulistui, kun Ilmarisen ilkeä emäntä oli piilottanut paimeneen lähetetyn nuorukaisen leipään kiven. Kivi katkaisi hänen perintönä saamansa puukon terän. Ukkosilman lemahduksen tavoin vihainen Kullervo ponnahtaa pystyyn kelon päällä ja heristää nyrkkiä pystykorvan tutkiessa uteliaana maahan pudonnutta leipää. Nuoren miehen uhmakas fyysinen olemus saa lisävoimaa hänen mielialaansa vahvasti kytkeytyvästä maisemasta.
Maalaus oli esillä ensimmäisen kerran vuonna 1900 Helsingissä ja seuraavana vuonna Wienissä. Helmikuun manifestin (1899) myötä Kullervon kirous samastettiin, niin autonomisessa Suomessa kuin maan rajojen ulkopuolella, pienen kansan mielenilmaukseksi Venäjän valtaa vastaan. Teoksen poliittista merkitystä ei kuitenkaan pidetä yksiselitteisenä. Kalevalan runojen (31–36) perusteella on tulkittu, että Kullervo ei kiroa vierasta vihollista, vaan oman suvun ja kansan riveistä nousseita velisurmaajia. Näin ollen teos viittaisi fennomaanien ja svekomaanien kieliriitoihin.
Kullervon reaktioiden on tulkittu edustavan suomalaisten omakuvaa. Mutta samalla on kyse yleisestä suuttumuksesta nöyryytystä ja inhimillisten arvojen pilkkaamista kohtaan. Teosta voi tulkita monella tavalla: biologi löytää maisemasta erilaisia yksityiskohtia kuin Kalevalaan perehtynyt kirjallisuuden tutkija.
Kullervon kirous oli yksi yleisimmistä kouluihin levinneistä taideteosten jäljennöksistä. Selittääkö tuttuus myös teoksen suuren suosion? Keuruulla sijaitsevan Huhkojärven (ent. Jamajärvi) paikallismaisemasta tuli Kullervon kirouksen myötä eräänlainen kansallismaisema. Järven rannalta löytyy yhä ns. Kullervon kivi, vaikka maisema on muuttunut.
Seija Heinänen
Katso ja tulkitse
- Mikä tunnetila kuvan henkilöllä on?
- Miten taiteilija on ilmentänyt tunnetilaa?
- Mitä asioita mielestäsi taiteilija on halunnut nostaa esille teoksessaan?
Äänimaisema
Tehtävät
Etsi vastaukset seuraaviin kysymyksiin Tunne maisema -hankkeen verkkosivustolta:
- Mitä työvaiheita ja tekniikoita Kullervon kirouksen maalaamista edelsi?
- Mihin Kalevalan tapahtumiin maalaus liittyy?
- Minkälaisia tunteita Gallen-Kallela halusi välittää katsojille maalauksensa avulla?
- Milloin maalaus oli esillä ensimmäisen kerran? Missä?
- Minkälaisia merkityksiä maalaus sai suhteessa ajan poliittiseen ilmapiiriin?
- Missä ns. ”Kullervon kivi” on?
- Pohdi omaa suhdettasi maalaukseen. Näitkö maalauksen ensimmäistä kertaa? Oliko se erilainen kuin mielikuvasi teoksesta? Minkälaisia ajatuksia ja tuntemuksia se herättää sinussa? Muistatko nähneesi kuvia, mainoksia tms. jossa maalaus oli esitetty eri tavalla?